PIKKU PIHAJUHLAT

Miksi? Siksi, että tämä tönö kaipasi tupaantuliaisia ja siksi, että olin keväästä asti puhunut naapuruston tytöille Ystävyyden juhlista. Viime talvena nimittäin välinsä tulehtuivat niin, ettei kukaan enää halunnut lähteä toisilleen kylään ja kaikki olivat yksinäisiä. Kevään lämpö onneksi kuitenkin sulatti sydämiä ja avasi ovia ja kesän korvalla teimmekin ystävyydelle uudet säännöt. Tällöin lupasin, että mikäli kaikki pinnistäisivät kesän oikein ystävällisinä, juhlisimme sitä kunnolla! Sen aika oli tullut. 

Ensin "Vuohenlinnan pormestari" nousi juhlallisesti parvekkeelle avaamaan juhlat puheellaan. Puhe oli viisas ja kaunis ja mm. vaati kaikkia ottamaan toiset huomioon ja leikkeihin. Määräily kiellettiin ja kompromissit tulivat pakollisiksi. Päätimme tämän seurueen olevan kylän Ystävyyden seuran perustajajäseniä ja antavan esimerkkiä kaikille muille omalla ylevän ystävällisellä käytöksellään.

Puheen jälkeen aukesi alakerran herkkukioski. Myyjiksi oli tunkua mutta edeltävän puheen hengessä, päätimme toimia "myyjinä" pareittain ja vuorotellen. Kioskin emännät saivat kuitenkin aloittaa tarjoilun:

Juhlat pidettiin nyyttärihengessä ja tarjottavat olivat perinteisiä ja helppoja.

Herkuttelun jälkeen ystävät koettelivat ystävyyden sääntöjä ryhmäkeinumisella, kärrynpyöräkisalla, tanssimalla, valokuvaamalla, muodostelmapyöräilyllä ym. Näiden jälkeen siirryttiin kokeilemaan kolmen makuupussin jakamista yläkertaan...

ovessa pilkottavaan lappuun oli Kanelia kirjoittanut seuraavan tekstin:
"leikkimökin ovi on aina auki ja olet tervetullut leikkimään"

Lopuksi tytöille jaettiin sopimuksen sinetiksi "ystävyyden sormukset", jota katsomalla muistaisi aina, että ystävällisesti käyttäytyminen on supertärkeää! 

huomaa piiilokuvassa herkkujen kerjääjä...

 p.s tuo yläkerrassa näkyvä leveä lauta on tulevan liukumäen aukon edessä. O on suunnitellut alkuperäispiirustuksiin siis mäen, jota kesällä voisi laskea altaaseen (?) ja talvella siitä saa alkunsa jokatalvinen (paitsi viimetalvinen) koko pihan pituinen pulkkamäki...

Muuttaessamme Vuohenlinnaan 2010, jouduimme purkamaan isäni minulle ja siskolleni rakentaman leikkimökin, joka oli jo liian huonossa kunnossa. Mökki oli valmistunut neljävuotis- syntymäpäivilleni. Nyt siis jo viime kesänä tehty mutta vasta tänä kesänä viimeistelty uusi leikkimökki on valmis, rakennettu samalle paikalle kuin edellinen, meidän perheen isän tekemänä, meidän tytöillemme, kutakuinkin saman ikäisille kuin minä ja siskoni olimme reilut 30 vuotta sitten. Ajan ratas on pyörähtänyt mutta leikki jatkuu...

t: pormestari