LOMAILUKIIRETTÄ

Nyt on Tanska käyty. Nähty maaseutua ja kaupunkia, matkattu junalla, metrolla, bussilla, lentokoneella ja autolla. Rytkytetty huvipuistojen laitteissa yliannostuksen partaalle ja kierretty Kööpenhaminaa. Matkassa oli "kuusi satelliittia" (lue joka suuntaan sinkoilevaa pientä lasta) ja neljä aikuista. Oli rankkaa mutta hauskaa. Saatan palata aiheeseen myöhemmin mutta nyt muutaman vuorokauden levättyämme, käännämme kokan kohti Sotkamoa ja mökkiä. Sieluni laulaa jo, sillä siellä tuoksuu mäntykangas ja korvat rakastuvat taas ison veden aaltojen loputtomaan loiskintaan...

viime kesän mökkimuistoja täällä...

JUHLAN AIHETTA vai JUHLAT AIHEETTA?

Eipä sillä oikeastaan ole väliä, koska aihetta tai ei, juhlat ovat aina hyvä idea! Ja koskapa mieleni teki tehdä kesäpavlovaa, päätimme pitää vielä matkalle lähdön alla lasten yhteisnimpparit! (muut herkut tulivatkin sitten K-kaupan väiskiltä, matkavalmistelut kun vievät jo kuningasosan ajasta...jee).

H tänään parturin vähän tyhmäksi leikkaamassa tukassa ja kukkopilli jalistuomarin pillinä kun oikeata ei löytynyt ;) 

Hermannin nimipäivät ovat oikeasti nyt ja koska yleensä olemme olleet tähän aikaan heinäkuusta mökkipaikkakunnalla Sotkamossa, ovat Hermanninpäivät olleet hyvä syy sikäläisten sukulaisten tulla siellä kylään. Mutta vuosi sitten huomasimme, että edellisenä päivänähän ovat myös Ellin nimpparit eli Elli Molla Inkerimme nimipäivät! Eikä kahta ilman kolmatta - Kanelialla ei kalenterissa omaa päivää ole, joten päätimme juhlistaa keskimmäisenkin Alli Halla Kaneliamme nimiä samana päivänä! Allin päivähän kyllä on, jo tammikuussa ja Alli-mummini juhlistikin muinoin juuri tuolla Sotkamossa nimipäiviään, kuulemma paljon isommin kuin syntymäpäiviään. Mutta tuo tammikuu tulee jotenkin niin pian joulukuun jälkeen ja juhlakrapula värittää oloa vielä niin, ettei heti Allinpäivänä oikein juhlituta.

Kesällä sen sijaan täytyy elämä laittaa risaiseksi, siksipä siis heinäkuun Hermanninpäivät ovat jo toistamiseen kaikkien lastemme yhteiset nimpparit: aihe pieniin kesäkemuihin ja syy pukea leninkiä päälle ja kattaa kultareunaisia pöytään :)

Hauskanpidosta muistuttamaan laitoin keittiön seinälle ihanan siskolta saamani julisteen:

ja päätin aina mieliteon iskemisen varalta pitää pillilaatikon täynnä! 

ILON AMBIENSSI

Kiireettömyys on oleellisimpia kesästä nauttimisen elementtejä. Usein se on silti kiven alla. O on ollut nyt melkein 2 kk reissutöissään ja vain piipahdellut kotona muutamaa päivää, nekin on sitten pakerrettu kuistia ym. Kulunut viikonloppu päätettiin vain olla ja tehdä jo kauan sitten lapsille luvattu koko perheen retki Särkänniemeen. Voitteko kuvitella, että vaikka asumme aika hollilla, emme ole porukalla tuolla vielä käyneet, isovanhemmat kun ovat aiempina kesinä hoitaneet homman puolestamme. Itse en ole laitteissa rytkytyksen perään, joten Inkerin kanssa koetut muutamat Tattirallit riittivät hyvin. Enimmäkseen keskityin nauttimaan ilon ambienssista.

Seuraava päivä meni pitkien aterioiden parissa, riippukeinussa, saunoessa, grillatessa, nauttiessa uudesta (yhä keskeneräisestä) kuistista ja kaikessa sellaisessa puuhassa, mitä kiireetön kesäpäivä vaatii. Lasten kaveritkin naapurustosta olivat teillään, niinpä koko remmi oli oikeasti kotona yhdessä koko päivän. Hermanni ja O keskittyivät yhteiseen harrastukseensa, toivat legot ulkopöytään ja rakensivat niistä edellispäivästä inspiroituneena Troikan ja Viikinki-laivan!

Ja tytöt leikkivät Supertyttöjä ja painivat ;D

Tuhkimo ja vesipyssy. Inkeri oli koko päivän alasti tai prinsessamekossaan...

Ja minä vain olin. Solmin välillä viitannauhoja, join kahvia olkihattu päässä, kastelin kukkia ja annoin kameran laulaa, etten unohtaisi, kuinka ihana kesäpäivä voi olla. Ja kuinka ällöittävän onnellinen olen tänään ollut!

O lähti jo taas mutta minä yritän jatkaa leppoistamista lasten kanssa, kun kelitkin nyt vihdoin uimakoulun loputtua suosivat. Viikon päästä nautitaankin sitten jo melkoisesta pyörityksestä ja toisenlaisista huvipuistoista nimittäin Legolandista ja Kööpenhaminan tivolista!


(p.s. voiko postauksessa olla liikaa kuvia eli onko liian hidas ladata tms.? Kyselyyn toivotaan runsasta osanottoa...)

PIANO PIANISSIMO VAAN

No niin, nyt alkoi loma. Edellisessä postauksessa viittaamani tapahtuma, joka sai viimeistelemään kaiken maailman keskeneräisiä töitä kotona, on nyt tapahtunut. Pesää on rakennettu sisältä ja ulkoa koko alkukesä ja vaikka kesken on tietysti vieläkin, on tauko paikallaan. Täytyy sitä kesässään muutakin ehtiä tekemään kuin säätämään asujaimistoaan, vaikka se näillä leveysasteilla huomattavasti paremmin kesäisin onnistuukin. Ja se uusi ulko-ovikin tulee sittenkin jo ensi viikolla...ja pitänee kai tuo kuistikin saattaa valmiiksi vielä tämän kesän puolella... Mutta sitä ennen remontissa rähjääntyneet vanhemmat aikovat viedä lapsensa ensin Särkänniemeen, Legolandiin ja vielä mökillekin pariksi viikkoksi köllimään, ah! Toivoa sopii, että mökkeillessä olisi jo hieman lämpimämmät uimasäät - lapset ovat nyt uimakoulussa ja iloisista ja pätevistä ohjaajista huolimatta, tuntuu että päivittäinen uimareissu näillä keleillä on melko lailla vaadittu. Jos itse saisi valita niin ennemmin kökkisin sisällä kynttilöitä ja uuneja poltellen kun sää on kuin syyskuussa. Ja jos keskellä kesäpäivää täytyy sisällä vielä käyttää sähköä valaisemiseen, on pilvipeitteen paksuus jo surullista osastoa...

Mutta koskapa perheeseen on muuttanut tällainen tapaus, voinen alkaa sulostuttamaan päiviämme myös iloisella soitannalla! Suuret Toivelaulukirjat on kaivettu jo naftaliinista ja lapset ovat jo kaatuneet muutaman kerran pianotuolilla. Siispä minulla on rauha alkaa verestelemään muistoja lapsuuden pianotunneilta. Tosin voi olla, että soittajansormeni ovat sen verran kylmänkankeat näissä säissä, että sävelet eivät alkuun ole sen kummoisempia kuin lasten riemukkaat alkupaukutukset. Mutta onneksi peliä ei tarvitse vielä suuremmin säästellä, sain sen niin halvalla koska koneisto kaipaa huoltoa ja viritystä. Nyt sen kielet särähtelevät juuri sellaisella vanhan pianon aksentilla, jolla on hyvä ottaa tuntumaa peliin. Ja ehkäpä tuo jälkikasvu joskus vielä äityy ihan tuntejakin ottamaan niin että hänet sitten kannattaa virittääkin...

Mutta eikös vaan olekin kaunotar! En ole koskaan nähnyt tällaisia puuleikkauksin tehtyjä lummekoristeita pianossa, onko joku muu?