lauantai 9. elokuuta 2014

MATKAMME JYLLANTIIN...


"Meidän tulee matkustaa vain sen verran, että älymme tuulettuu." H.D. Thoreau

Thoreaun aikana ei tosin ollut tapana matkustella siinä määrin kuin nykyään mutta Henry David saattoi tarkoittaa lauseellaan samaa ristiriitaa, jota koetaan myös tänä päivänä - matkustaminen avartaa ja opettaa itsestämme ja maailmasta asioita harvinaisen tehokkaasti mutta sen hiilijalanjälki on lähes poikkeuksetta painava. Mm. tästä syystä voimme nyt hetken levätä lasten ulkomaille rahtaamisen ajatuksesta. Älkää käsittäkö väärin, matka oli suksee mutta melko tosi on myös ajatus siitä, että matkustelu on lastenhoitoa vaikeutetuissa olosuhteissa. Vanhemmilta tällaisten elämysten antaminen vaatii lehmänhermoja ja omatoimimatkailu muutenkin omanlaistaan organisaatiokykyä sekä etukäteen että paikanpäällä. Mutta kaikki oli silti sen arvoista, muutama legofani on nyt päässyt käymään mekassaan ja neljä kuudesta mukanaolleesta lapsemme ensimmäistä kertaa lentämäänkin.  Matkassa oli siis mukana ystäväperhe naapurista eli myös heidän kolme lastaan.   





Matkan kahdesta kohteesta ensin menimme Legolandiin eli nämä kaksi parasta kaverusta, Hermanni ja Viljo pääsivät kokemaan yhdessä jokaisen legoilijan unelmapaikan.



Mutta myös Inkerin parhaat ystävät Eino ja Oiva olivat mukana! Legolandista olimme siis vuokranneet 5h+keittiö kokoisen talon koko porukalle ja ratkaisu oli onnistunut. Mm. poreamme oli kovassa käytössä...





Legoland on enimmäkseen huvipuisto ja härveleissä tuli siis pyörittyä. Itse tosin olin usein myös pienimpien kanssa ja ihastelin mm. paikan istutuksia, jotka olivat mahtavia! Kaikki pienoismallien ja -kaupunkien miljööt oli toteutettu uskomattomalla pieteetillä ja kasveista oli muokattu pieniä "metsiä", joiden lajikirjo oli käsittämätön.






Myös kaikki legoista tehdyt rakennelmat, oikeaan kokoon toteutetut eläimet, rakennukset ym. olivat huimia taidonnäytteitä.






Parasta antia aikuisten näkökulmasta olivat Atlantis eli merenalainen maailma ja Pingviinilahti, joissa molemmissa sai seurata oikeita merieläimiä tosi lähietäidyydeltä.





Säätkin olivat Legolandissa melko suotuisat, pientä ripsimistä lukuunottamatta. Kaksi vuorokautta vaunu-seisomalauta-kantoreppu-karavaanimme kulki tätä huvimaailmaa läpi ja ihan tarpeeksi tuo tuntui olevan. Kun isommat lapset vielä ehtivät käydä sisävesipuistossakin, olivat kaikki jo ilomielin  lähdössä bussilla ja junalla kohti Kööpenhaminaa, jota aikuiset ehkä enemmän matkalta odottivat...




Vaikka en ehkä voi sanoa, että älyni sielläkään kovin tuulettumaan pääsi, kukkaro ehkä enemmänkin, mutta hieman vanhemmassa ihmisen rakentamassa miljöössä, sai sentään esteettisiä kokemuksia sielulleen. Niistä enemmän jatko-osassa...



(ja tästä viime vuoden Tanskan matkaan...)


4 kommenttia:

  1. On teillä ollut kiva reissu! Rakskas reissu, mutta varmasti hauska..:))

    VastaaPoista
  2. Me kävimme joskus muinoin Legolandissa vanhemman tyttären kanssa ja muistan itsekin lumoutuneeni legorakennelmista. Se oli aika satumainen paikka. Ja minä olen kyllä aina kovasti tykännyt reissata lasten kanssa, mutta niitä ei olekaan ollut kerralla kuin korkeintaan kaksi, ehkä se on helpottanut.

    VastaaPoista
  3. Nuo miedän ipanat sattuvat olemaan hyvin innokkaita, vilkkaita, kovaäänisiä ja puheliaita, joten heidän kanssaan päivien viettäminen muutenkin vaatii aika paljn energiaa :)! Saati sitten kun intoilevat ja ryntäilevät paikoissa, joissa heitä täytyy koko ajan vahtia. Ja kun vielä itse olen kovin rauhaa rakastavaa sorttia, enkä yhtään tuollaista tungos- ja huvipuistotyyppiä ;). Mutta mihinkä sitä ei lastensa takia ihminen taipuisi...Itse nautin kyllä tuota reissua seuranneesta mökkilomastamme paljon enemmän ;D

    VastaaPoista
  4. Aivan huippuja nuo legoista tehdyt jutut! Ehkä joskus mekin pääsemme niitä ihailemaan, sitten kun poijjaat vähän kasvaa :)

    VastaaPoista

Penni ajatuksistasi...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...