Mä sain tämmöisen! Ensimmäisen tunnustukseni, Hyvä Mieli -blogista, kiitos! (epätietoisille: tällaisia bloggaajat jakaa toisilleen :D)
Homman nimeen kuuluu, että kiitetään tunnustuksen antajaa ja annetaan se itse eteenpäin viidelle blogille, joilla on alle 200 lukijaa (ja kerrotaan se heille heidän kommenttibokseissaan). Näin autamme toisiamme saamaan ehkä uusia lukijoita ja lukijoita tekemään uusia blogilöytöjä.
Eli täten annan tunnustuksen puolestani lukemilleni ja tykkäämilleni blogeille:
Olkaapa hyvät!
Ja huolii ken huolii, kaikki eivät näistä välitä - toiset laittavat muistiin esille blogiinsa ja toiset eivät.
Pari sanaa tuohon lukijamäärään, blogimaailmaan vasta tutustuville ystävilleni:
Tähän blogin pitämisen luonteeseen kuuluu usein, että on kiva nähdä kuinka paljon kiinnostusta omilla jutuilla on ja blogeja pitävät tykkäävät, että te lukijat uskaltaisitte virallistaa kiinnostuksenne. Se ei tarkoita muuta kuin lukijaksi rekisteröitymistä. Blogin tilastoista näkee, että tätä munkin blogia käy katsomassa päivittäin kymmeniä (ja siskon naamakirja-mainoksen ansiosta kävijäpiikkinä muutamana päivänä jopa 130 lukijaa päivässä - kiitos Akaan ruustinna :) ), mutta "lukijoita" on tällä hetkellä vain 15. Eli rohkeasti vaan. En mä silti pysty jäljittämään sen tarkemmin, että kuka täällä on käynyt eli ei silti ole pakko kommentoida. Itsekin luin blogeja vuosia anonyymisti ja laiskasti, melkein koskaan ilmoittamatta vierailustani, nautin toisten kuvista, teksteistä ja tunnelmista ihan itsekkäästi yksin.
Mutta usein blogeissa juuri lukee toive siitä, että siellä kävijät jättäisivät kommentin postauksen, eli jutun loppuun. Itse en ole tuollaista laittanut, kommentoi kuka kommentoi mutta kyllä tuonne kommenttilaatikkoon saa terveisiä huikkailla, ihan kiva niitä olis lukea enemmänkin. Sillä en vieläkään koe tarvitsevani facebookkia. Tätä kautta mua tavoittaa somessa, nyt lopetettuani yhden naisen sodan tekniikan voittokulua vastaan ja aloitettuani tämän bloggaamisen. Ja älypuhelimenkin ostin! Itsekin välillä ihmettelen nykyistä edistyksellisyyttäni...
Mutta juu, nyt tuli tämmöinen, laitan jotain omempaa piakkoin, kuravaatesouvi vaan pitää tähän vuodenaikaan kiireisenä iltaöisin, parhaaseen (ainoaan) bloggausaikaan...
Tähän blogin pitämisen luonteeseen kuuluu usein, että on kiva nähdä kuinka paljon kiinnostusta omilla jutuilla on ja blogeja pitävät tykkäävät, että te lukijat uskaltaisitte virallistaa kiinnostuksenne. Se ei tarkoita muuta kuin lukijaksi rekisteröitymistä. Blogin tilastoista näkee, että tätä munkin blogia käy katsomassa päivittäin kymmeniä (ja siskon naamakirja-mainoksen ansiosta kävijäpiikkinä muutamana päivänä jopa 130 lukijaa päivässä - kiitos Akaan ruustinna :) ), mutta "lukijoita" on tällä hetkellä vain 15. Eli rohkeasti vaan. En mä silti pysty jäljittämään sen tarkemmin, että kuka täällä on käynyt eli ei silti ole pakko kommentoida. Itsekin luin blogeja vuosia anonyymisti ja laiskasti, melkein koskaan ilmoittamatta vierailustani, nautin toisten kuvista, teksteistä ja tunnelmista ihan itsekkäästi yksin.
Mutta usein blogeissa juuri lukee toive siitä, että siellä kävijät jättäisivät kommentin postauksen, eli jutun loppuun. Itse en ole tuollaista laittanut, kommentoi kuka kommentoi mutta kyllä tuonne kommenttilaatikkoon saa terveisiä huikkailla, ihan kiva niitä olis lukea enemmänkin. Sillä en vieläkään koe tarvitsevani facebookkia. Tätä kautta mua tavoittaa somessa, nyt lopetettuani yhden naisen sodan tekniikan voittokulua vastaan ja aloitettuani tämän bloggaamisen. Ja älypuhelimenkin ostin! Itsekin välillä ihmettelen nykyistä edistyksellisyyttäni...
Mutta juu, nyt tuli tämmöinen, laitan jotain omempaa piakkoin, kuravaatesouvi vaan pitää tähän vuodenaikaan kiireisenä iltaöisin, parhaaseen (ainoaan) bloggausaikaan...
Kiitos tunnuksesta!
VastaaPoistaJa mäkin tykkään kommentoinnista. Esim. Betonitason valamiseen sain mielettömän hyvät neuvot kommentteina. Ja nyt mua kutkuttaa vastata Pömpelin keittiöpohdiskeluun, mutta mielellään koneella ei kännykällä, ettei tarvi tiivistää.
A
Hih! Mäkö ton tekstin kirjoitin ;)? Vastustan yhä naamakirjaa, blogejakin karsastin ja nuo vietävän älypuhelimet ovat tarpeettomia, addiktoivia vempuloita... No nyt on "kämmentietokoneet" ja se blogi... Facebookissa en ole. Ja ropellan sitä älypuhelinta aivan liikaa, oikein itteä inhottaa.
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta! Kivaa oli saada sinulta semmoinen. Ja hyvä, kun selvitit, mitä sen kanssa pitää tehdä, en olisi muuten tiennytkään :)!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta! Olen yllättynyt, koska ajattelen tosiaan ettei mun höpinät ketään kiinnosta :D Eli tämä piristää kovasti, kiitos <3
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta, ja hyvin kirjoitat kommentoinnista ja lukijoista!
VastaaPoistaKiitos kaikille, kommentoidaan vastakin toistemme juttuja -usein niistä saa hyvää mieltä ja jopa neuvoja!
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta!
VastaaPoistaMinulle, joka oikeasti olen tosi ujo ja arka puhumaan vieraille ihmisille, oli aluksi tosi vaikeaa uskaltautua kommentoimaan kenellekään mitään tai edes liittymään lukijaksi. Mutta nyt olen jo rohkeampi :)
Joo, sama täällä, jotenkin se tuntui vaativan alkuun rohkeutta, suun avaaminen netissä :D. Mutta nyt aukeaa jo eri hyvin!
VastaaPoista