lauantai 27. syyskuuta 2014

ULKOREMONTTEERAUSTA


Kuten sanottua, kun O palasi vahvuuteen, alkoi täällä pitkästä aikaa tapahtua, mukavia pikku kunnostustöitä, joita emäntä oli sillä silmällä katsellut koko kesän. Ja koskapa syys oli pitkään niin ihanan lämmin ja aurinkoinen, kelpasi pihalla puuhailla. Tällaisia siellä siis saatiin tänä syksynä vielä aikaan:

Maalausta. Kuten olette varmasti huomanneet, taloamme maalataan vähän sieltä sun täältä. Vielä ensi kesään asumme siis sinivalkoisessa talossa- kuinka isänmaallista! Noh, taloa on maalattu siis hieman sieltä minne on ehditty ja mistä on ollut pakko tms. Tänä syksynä syntyivät isännän kädestä vuorilaudat muutamiin uusiin ikkunoihin, jotka maalasin. Toisella puolen taloa niitäkään ei vielä ole, eikä myöskään ihan kaikkia ikkunoita ole vaihdettu. Äkkiseltään voisi kuvitella, että täällä tehdään näitä hommia ihan fiilispohjalta ja mielivaltaisessa järjestyksessä. Mutta ei, kyllä joka kohdalle on joku oma perustelunsa, mm. ikkunoita on tilattu pikkuhiljaa tai fyrkkaa uupuu välillä tai ihan vaan se, että ukko on työmatkoillaan. Ja jotain nurkkaa remontoidaankin yhtäkkiä enemmän, kun se liittyy johonkin seuraavaan työvaiheeseen. Kuten esim. sähkötyöt, koska sähköjäkin vaihdetaan pikkuhiljaa koko talossa. No mutta, vähän on taas maalattukin, nimittäin kuun alkupuolella maalailin siis näitä vuorilautoja, ikkunoiden lisäksi uuden ulko-oven sellaiset.





Uuden verannan yhteydessä jouduimme uusimaan myös ulkovalaistuksen. Löysin nämä mielestäni hyvän malliset ja sopusuhtaiset tallivalot eräästä verkkokaupasta (jossa ne maksoivat n. kymmenesosan samanlaisten domus classican valaisimiin verrattuna.) Valitettavasti valaisimia oli enää vain valkoisina, joten maalasimme ne itse mustiksi.



Siellä ne nyt nököttävät seinällä. Kuvassa näkyy myös kauniisti talomme kaksi väriä, sekä uudet ulko-ovet (sekä remonttiroipetta). Ovet O asensi jo elokuussa ja vaikka alkuun massiivisilta näyttivätkin, olemme niihin olleet hyvin tyytyväisiä. Tässä myös tuo aiemmin tekemämme liuskekivialue kuivuneena ja käytössä.



Tässä verannan päädyssä toinen ulkovalo. Verannan ensi kesän (kevään!) puhteiksi jäivät ala-osan ristikkorimoitus, (johon aion kasvattaa tuuhoisan köynnöskasvuston runsaine kärhönkukintoineen) sekä metallikaiteet, koskapa nekin O hitsaa itse. Päädyimme metallikaiteisiin siksi, että yhteys vehreään puutarhaan olisi mahdollisimman esteetön, ja ohuet, hieman kiemuraiset rautakaiteet eivät pysäytä katsetta itseensä kuten puiset maalatut ja jykevämmät tekisivät. Avoverannan on tarkoitus olla mahdollisimman orgaaninen osa ulkotilaa eli mieluiten sellainen suojaisa kesäolohuone ja 
-ruokahuone, jollaiseksi se jo osoittautuikin.  

huomaathan potkukelkan nurmikolla!


Maalausflow oli päällä ja koska mustaa maalia jäi, sutaisin sillä samalla pienen rottinkisohvan, joka oli säistä hieman itseensä jo ottanut. Nyt pikkuruinen jaksaa taas olla takapuoliemme alla ensi kesänä (ja nyt talvella ehkä olohuoneessakin).




Pesin saunan nurkalla myös tämän pikku lipaston, jonka loppusijoituspaikan näette ehkä myöhemmin. Maalipinnat ovat hieman rennolla ranteella vedellyt ja moni niistä vielä lähtemäänkin päin (huomaa myös neonkeltainen maalikerros, what?!) mutta nyt ei ollut aikaa niiden poistoon, lipastolla oli kiire käytöön, nimittäin työ- ja opiskeluhuoneeseeni. Mutta nyt kalu olkoon näin shabby chicciä ja wabi sabia...




ja talon numerolaattaakin täytyy siirtää, homma vielä prosessissa. Tämä tulee nyt seinältä porttiin ja seinälle on hommattu uudet selvemmät numerot, jotka on helpompi erottaa kauempaakin.



Että mm. tällaisia. Se on aina kiva välillä katsoa taaksepäin ja huomata, että edistystäkin tapahtuu. Ja
laittaa hommat näin ylös omaa pahaa päivää varten. Eli ehkä juuri talvea, jolloin remontit seisovat. Vaikka onpa talven aikana tarkoitus purkaa yläkerran toinen huone ja jopa aloittaa hiljaksiin sen laitto. Lapset nimittäin kinuavat jo säännöllisesti omia huoneita...



Tässä kuvassa nojailee koristeikkuna, jonka aion verannan seinälle, josta laitetaan yksi tarpeeton uudisikkuna umpeen.

Muut hommat pihalla taitaa tältä vuodelta olla tehtynä, lukuunottamatta omenasavottaa ja luumujenkeräilyä. Ehkä siinä samassa hieman haravoidaan ja levitellään soraa polunpohjaksi. Eli eipä nuo hommat tekeviltä lopu. Mutta ihana on laskeutua syksyn hämäräänkin ja katsoa lopulta kuinka talvi peittelee pihan ja sen puuhat. 

Levollista syksyä ystävät!



12 kommenttia:

  1. Voi millainen viehättävä huvikumpu teidän talo on! Haluaisin Pömpeliin samanlaisen talonnumeron kuin teillä on, se taitaa olla oikeasti vanha?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Kiitos ihastuksesta. Ja talonnumero ei kyllä ole vanha vaan uudet numerot ostin muutama vuosi sitten mut nyt en kuolemaksenikaan muista mistä, oliskohan ollu Metsäkylän navetasta, siellähän tehdään monenlaisia vanhoilla sapluunoilla. Nuo ovat vaan sateen armoilla ollessaan patinoituneet ja ruostuneet nopeasti, ja valuttaneet tuohon puulevylle. Ja vaikka kaunis fontti onkin, on tuollaiset numerot tosiaan kauempaa hieman vaikea tunnistaa. Siksipä vaihdamme tuon porttiin.

      Poista
  2. Meillä on samanmoiset ulkovalot. Juuri asennettiin toinen ja johan paistaa iltaisin kirkkaana. Oli suuri myönnytys minulta, että niihin sai laittaa led-polttimon sisään, sillä sisälle niitä ei missään nimessä tuoda, ei sähkönsäästösyistä eikä muistakaan, olen täysin halogeeninainen.

    Tuo metallikaide kuulostaa tosi hyvältä ja sopivasti huvilahenkiseltä. Meillä kuistin ulkoasua, kuten muutoinkin talon ulkopuolta määrittää museovirasto, joten mitään meidän mielestä hurjan hienoa ei siihen saa rakentaa.

    Paljon puhtia toivon omena -ja luumusavottaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hm, mä en ole tuota polttimoasiaa ulkovalaistuksessa noin vakaumuksellisesti vielä miettinyt, sisällä tosin olemme vielä mielellään käyttäneet ihan hehkulamppuja kun niitä vielä on ollut. Ja jos talonne on suojeltu, täytyy sen olla jo valmiiksi ihana!

      Poista
  3. Olette kyllä olleen tosi ahkeria! Omakotitalossa on laittamista aina :)
    Ihailen aina sinun sisustussilmääsi ja teidän kaunista, kodikasta kotia! Tämä on ehdottomasti yksi suosikkiblogeistani!
    Aurinkoista syksyä teille!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Micu kehuista, sellaiset lämmittää kovin, on kiva että viihdyt täällä ja kerrot sen! Lämmintä syksyä sullekin!

    VastaaPoista
  5. Paljon saa pikku hiljaa tekemälläkin aikaan;) Ja kaunista jälkeä tulee!! Ulko-ovetkin ovat todella kauniit! Pikkuhiljaa tekemällä ehtii oikeat ratkaisutkin miettimmään rauhassa..
    Meillä ostettiin vastaavanlaiset tallivalot myös halvalla, Keskisen kyläkaupasta joskus kesälomareissulla. Hinta taisi olla parikymppiä, jos oikein muistan. Eli hieman eri luokkaa, mitä ne kalleimmillaan on. Voihan sitä niistäkin maksaa paljon, jos joku välttämättä haluaa;)

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja joo, rauhallinen tahti, omaehtoinen tai pakon sanelema on kuitenkin paras, ratkaisut kypsyvät paljon paremmiksi.

    VastaaPoista
  7. Ihanat ovet ja kauniit valaisimet! :)

    VastaaPoista
  8. Olettepas te olleet ahkerina! Ihana koristeikkuna ja lipasto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sitä ehkä tuollaisina sykäyksinä välillä saa aikaan, ja sitten voi olla pitkiä aikoja myös, että tuntuu ettei tulekaan tehtyä mitään näkyvää. Näitä kättensä töitä kelpaa nyt hetken ihastella:)

      Poista

Penni ajatuksistasi...

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...